Mitä Suomi juo 2012b

Näin viinimessujen kynnyksellä on sopiva aika tarkistaa, mitä Suomen monopolimarkkinoilla on kuluttajille ensi syksynä tarjolla. Alkon syksyn ostosuunnitelma on julkaistu jo hyvän aikaa sitten, mutta sen tuotteet tulevat myyntiin kesästä lähtien.

Kokonaisuutena tämä hakukierros tuo runsaasti mielenkiintoisia uutuuksia 10-20€ kategoriaan ja jopa kalliimpiinkin hintaluokkiin. Tämä on hyvä, sillä edullisia toinen toistaan samanlaisempia viinejä on valikoimassa jo yllinkyllin. Ylemmissä hintaluokissa alueiden piirteet tulevat esille ja viinit alkavat osoittaa omaa karaktääriään. Toivottavasti tämä trendi Alkossa jatkuu.

Valitettavasti Bourgognen, Rhônen ja Kalifornian valikoimat eivät kuitenkaan täydenny niin kuin pitäisi. Selityksenä yleensä on, että viinit ovat kalliita ja ne eivät myy. Uskallan väittää, että kun haut ovat kohdallaan ja valitaan kunnon tuottajia, niin kauppa käy. Hintakaan ei ole este. Toki esimerkiksi Kalifornian kohdalla voi olla myös niin, että tarjouksia ei Alkoon tule. Oma markkina vetää hyvin. Kannattaisi kuitenkin yrittää. Rohkeutta Alko!

Itseäni on jo pitkään mietityttänyt miksi Alko hakee aina vain yhtä viiniä kerrallaan. Samalla vaivalla saisi valikoimaa täydennettyä useammallakin. Tämä olisi hyvä sekä valikoiman laajuuden että myös kustannusten kannalta. Alko tuhlaa aikamoisen määrän aikaa ja resursseja näihin hakuprosesseihin. Puhumattakaan maahantuojista. Kun ostettaisiin 3-4 tuotetta kerralla useampi maahantuojakin saisi tuotteensa hyllyyn eikä tekisi turhaa työtä hakujen kanssa.

Jo tutuksi tulleen tavan mukaan käyn suunnitelmaa läpi Alkon tapaan maittain aakkosjärjestyksessä.

Argentiinan valikoimaan tulee syksyllä kaivattua täydennystä, kun toiveessa on sekä Malbec (alle 28€), Shiraz (alle 18€), ja kolmen tai useamman lajikkeen (miksi kahden ei kelpaa?) sekoitus (alle 25€). Lisäksi saadaan kuiva valkoviini (alle 9€) jostain sellaisesta lajikkeesta, jota Argentiina listalla ei vielä ole. Punaviiniosastolla mielenkiintoinen uutuus on alle 9,50€ Tempranillo. Volyymiä Alko tavoittelee alle 8,50€ litran pahvitölkillä, jonka vielä toivotaan (ei siis vaadita) olevan luomua ja mahdollisimman halpa. No tämä 8,50 hinta tarkoittaa sitä, että Alko ostaa sen noin 2 euroa litra tuotuna Suomeen. Paljonkohan halvemmalla vielä löytyy? Luomu tähän hintaan jää toivottavasti haaveeksi. Halvin pahvipunkku Alkon nykylistoilla on Huttunen (8,19€), joka tulee sieltä mistä halvimmalla saadaan. Seuraavaksi halvin on Mendozasta oleva ei luomu 8,77€.

Australian haut näyttävät mielenkiintoisilta. Täältäkin etsitään luomua, mutta toivotut hinnat alkavat Suomen veroasteilla ja Alkon katteilla höystettynä olla sellaisia, että luomulle alkaa olla katetta. Syyskuussa saadaan luomu Chardonnay tai Viognier ja lokakuussa Shiraz. Alue on viisaasti jätetty toiveista pois. Tämä on hyvä kun luomu kerran on pääasia. Maltillisen hintainen Yarra Chardonnay (alle 15€) ja Adelaide Hills Sauvignon Blanc (alle 14€) lisäävät hyvin aussivalkkareiden valikoimaa. Samantien voisi toki ostaa useammankin. Muutama Riesling sopisi sitten seuraavaan hakuun. Myös Coonawarra Cabernet, joita on vain yksi on hyvä lisäys. Tyylikkäämpi ja vähemmän konsentroitunut kuin listoilla oleva olisi hyvä valinta.

Chilestä saadaan 12 uutta viiniä ja kokoelma on ihan mielenkiintoinen. Pienempiä eriä alle kahdenkympin kategoriaan saadaan Carmenerea Colchaguasta, Rielsingiä San Antoniosta, Carignania, Cauquenesista, Pinot Noiria Limarista ja Cabernet’ta Maiposta. Maiposta tulee myös Cabernet vetoinen blendi (alle 25€). Nämä ovat kaikki alueidensa lippulaivoja, joten kokoelma on kattava. Vain Sauvignon Blanc puuttuu. Toki samalla kertaa voisi ostaa useammankin kun kerran hakuun ryhdytään.

Myös pohjoisten alueiden Syrah (alle 16€) ja maltillisen hintainen makea (alle 13€) ovat hyviä valintoja. Mielenkiintoinen on myös Marsanne – Roussanne pohjainen sekoite (alle 15€). Näitä rypäleitä sopisi Alkon hakea myös niiden oikealta kotiseudulta Pohjois-Rhonesta. Sen sijaan hakua alle 13€ kolmen lajikkeen Malbecia sisältävästä blendistä on vaikea ymmärtää. Mikä on kohderyhmä?

Espanjasta Alko hakee jo pari vuotta kansainvälisen mielenkiinnon kohteina olleita luoteis-Espanjan valkoisia. Ribeirosta saadan kahden rypäleen blendi (alle 16€) ja Ruedasta edullinen Verdejo (alle 9,50€). Lisäksi haetaan myös Godelloa samoilta seuduilta. Nämä ovat hyvä lisä Espanjan valkoisiin valikoimiin.

Punainen luomuviini Riojasta on haussa ihan siivoon hintaan (alle 15€). Sen sijaan etelästä halutaan luomu Monastrell alle kahdeksalla eurolla. Ehkä tälläinen on jo etukäteen tiedossa. Hinta on aika halpa, mutta tuolla alueella on rypäleitä ostavia yrityksiä, jotka saavat kenties tällaisenkin rakennettua. Viininteko ei tähän hintaan taida kovin luomua olla.

Alicantesta halutaan neljän rypäleen blendi alle 9 eurolla. Lisävaateena on, että yksi rypäle on Syrah tai Merlot. No kai tällä sitten on merkitystä, mutta eikö voisi hakea ylipäätään alle 9€ viiniä Alicantesta? Blendin etsintä vaan siksi, että se on blendi kuulostaa vähän kaukaa haetulta. Fiksuja hakuja ovat kalliimpi Cava (alle 20€), Gran Reserva Cava pienessä pullossa (alle 12€) ja Aragonian tai Navarran Garnacha (alle 9,50€). Tyypillisiä konstailemattomia viinejä.

Erityisen maininnan ansaitsee kypsän Riojan tai Ribeiran (2000-2004) haku. Näitä voisi jatkossa harrastaa enemmänkin.

Etelä-Afrikastakin haetaan blendejä. Punainen ja valkoinen luomublendi (alle 9€) sekä Klein Riverin alueelta kolmen rypäleen blendi (alle 17€). Tämä kalliimpi on erikoinen haku, varsinkin kun tuon hintaluokan Shirazit puuttuvat listoilta kokonaan. Haussa on edullisempi Shiraz (alle 12,50€) Voor-Paardebergin alueelta. Kuinkahan moni kuluttaja tietää missä moinen on. Ehkä pelkkä Etelä-Afrikan Shiraz olisi ajanut saman asian. Palsta Pinotage (alle 20€) ja kuohuviini Rose Cap Classique (15,90€) ovat hyviä täydentäviä hakuja. Premium Chenin Blanc puuttuu listoilta edelleen.

Italian valikoima täydentyy 16 viinillä. Kuohuviiniosastolle tulee uusi Franciacorta (alle 40€), joko Saten eli valkoisista rypäleistä tehty tai rosee. Hinta on aika kova, mutta Franciacortat ovat kalliita. Tuohon hintaan pitää kyllä saada hyvä. Myös Marchen alueen Verdicchio-rypäleestä tehty kuohuviini (alle 15€) on mielenkiintoinen uutuus.

Italian valkoviinit täydentyvät Alto Adigen Moscato Giallalla. Edellinen listoille tullut loppui alta aikayksikön. Olisi kannattanut ostaa kaksi heti kättelyssä, mutta hyvä että nyt tulee lisää. Myös Italian Chardonnayn (alle 20€) haku on järkevä. Halutaan Chardonnayta ja useampi alue on vaihtoehtona. Juuri näin Alko!

Punaisista haussa on edullinen Barbaresco (alle 23€). Toivottavasti saadaan kelvollinen. Edellinen edullinen Barbaresco loppui samantien. Piemontesta tulee myös ainakin minulle täysin tuntematon lajike Timorasso (alle 20€). Ei ihan halpaa… Brunello di Montalcino (alle 50€) ja Toscanan IGT (alle 28€) täydentävät myös valikoimaa. Haittaa ei taas olisi, vaikka useampikin päätyisi listoille.

Cerasuolo di Vittoria (alle 14€) on hyvä lisä listoille vaikkei taatusti olekaan mikään myyntihitti. Edullinen (alle 8,50€) Rosso Conero voi hyvin olla mainio arkiviini. Valpolicella, jossa on 10g/l sokeria sopisi paremmin ameriikan kuin Suomen markkinoille. En ole ihan varma siitä tarviiko joka alueelta saada puolikuivaa punkkua. Myös kuuden rypäleen blendi kuulostaa oudolta haulta. Ehkä viini on jo valmiiksi valittu?

Itävallan valikoima täydentyy kahdeksalla melkoisen mielenkiintoisella viinillä. Carnutumin punaviinin (alle 25€) sopii tuohon hintaan olla mainio. Blaufränkisch (alle 19€) on ihan kiva, tosin miksi ei alle 20€. Kaipuuta olisi Pinot Noir ja Syrah’n saamiseksi.

Valkoisista haussa on parikin Grüner Veltlineria. Luomua halutaan Weinvirtelistä ja sellaiseen hintaan (alle 15€), että viinin valmistuskin alkaa lähestyä luomua. Toisen Grünerin (taas alle 19€) tulee olla DAC Reserve luokiteltu Niederösterreichista. Tämä tarkoittaa vähintään 13% alkoholia sekä runsasta, kenties hieman jalohomeista ja tammista tyyliä. Weissburgunder (alle 20€) tuo leveyttä Alkon Pinot Blanc valikoimaan. Roter Veltliner (alle 25€) on kallis kuriositeetti. Roseekuohu (alle 16€) ja makea (alle 13€) täydentävät listan, joskin makeista voisi hakea vaihteeksi jonkun premiumin. Mutta missä ovat huippurieslingit? Ne kai sitten haetaan Systembolagetista.

Portugaliin haetaan kuutta viiniä. Viisi hauista on erilaisia blendejä. Ainoa, jossa blendiä ei mainita on pikkupullo Dourosta, joka lienee blendiä joka tapauksessa. Itse asiassa kaikki Portugalin viinit ovat enemmän tai vähemmän sekoituksia, joten blendin hakeminen sieltä on aika turhaa, sillä niitä sieltä saa ihan pyytämättäkin. Nyt siis halutaan täydennystä eri alueilta, kuten Tejo, Alentejo, Bairrada ja Douro sekä eri hintaluokista.

Ranskan uutuudet keskittyvät valikoiman kalliiseen päähän. Uusia yli viidenkympin samppanjoita tulee peräti neljä, joista yksi magnumissa. Joukossa on myös alle 120€ prestige ja brut nature (alle 60€). Samppanjan kulutuksen kasvu houkuttaa myös Alkoa tarjoamaan entistä enemmän ja parempaa tai ainakin kalliimpaa.

Bourgognen valkoisten valikoima täydentyy alle 40€ Chassagne-Montrachet’lla ja Puligny-Montrachet’lla. Toivottavasti löytyy uusia tuottajia. Punaisten Burgundien valikoimaan tulee lisää vain yksi halpis Côte de Nuits (alle 20€). Outoa on, että tätä Burgundia ei saada kuosiin. Burgundit ovat kalliita, mutta ne viinit joita näillä halvoilla hauilla saadaan vain karkoittavat ihmisiä pois Burgundista. Luulisi, että kannattaisi hakea hieman kalliimpaa, niin olisi edes teoreettisia mahdollisuuksia saada jotain kelvollista. Alkokin tietää, että kun huipputuottajan viini tulee Arkadiaan myyntiin, niin se menee heti – hinnasta rippumatta. Miksi sama ei pätisi vakiovalikoimaan? Systembolaget lienee suunta monille Burgundifaneille ja Siljallakin on enemmän Burgundeja kuin Alkossa.

Alsacen tarjonta kasvaa Grand Cru Pinot Gris’llä (alle 30€) ja Rieslingillä (alle 50€). Tässä kategoriassa ei juuri ole tarjontaa aikaisemmin ollutkaan, joten hienoa, että nyt saadaan. Toivottavasti tuottaja ei ole mikään co-operatiivi.

Muita ranskalalaisia hakuja ovat luomu Côtes du Rhône ihan kelvolliseen alle 12€ hintaan sekä Hermitage (alle 50€). Hermitagen myötä Alkon Pohjois Rhônen neljän viinin suurvalikoima kasvaa 25%:lla. Tämän hetken valikoimasta puolet on Jaboulet’ta, joten uutta tuottajaa kehiin, vaikkei Jaboulet’ssa sinällään ole mitään vikaa. Missä on haut kunnon Crozes-Hermitagelle, St. Josephille ja Cornas’lle? Pohjois-Rhônen valikoimaa pitää kasvattaa reilusti.

Saksasta saadaan perusrieslingejä Rheingausta (alle 14€) ja Rheinhessenistä (alle 13€). Lisäksi tulee kuiva Riesling Spätlese (alle 25€), jossa alueessa on mukavasti valinnan varaa sekä makea Spätlese Moselista tai Rheingausta (alle 20€). Moselista saadaan myös huippuviini Grosses Gewächs (alle 30€), jollaista ei ainakaan vähään aikaan ole näkynytkään. Useampikin voisi olla. Moselista saadaan myös makeampi edullinen viini (alle 9€).

Muutkin Saksan haut ovat hyvin perusteltuja. Kuiva tai puolikuiva Grauburgunder eli Pinot Gris (alle 19€) Pfalzista tai Rheinhesssenistä on mielenkiintoinen ja mukava vertailukohta Alsacen vastaaviin. Kauan kaivattu Ahrin Pinot Noir (alle 30€) lisää Saksan Pinoiden määrän jo kahteen. Pfalzistakin voisi jotain ostaa. Toivottavasti tämä Ahrin viini on huippulaatua ilman runsasta alkoholia. Kolmas mielenkiintoinen haku on Pfalzin tai Rheinhessenin Chardonnay (alle 20€). Ilmastonmuutos on tuonut Chardonnayn jo Saksaan.

Sloveniasta haetaan alle 25€ Sauvignon Blancia. Uudehkon ja nousevan viinimaan hauksi hinta on oudon korkea, varsinkin kun Slovenian viinit ei nyt muuten niin kalliita ole. Ehkäpä Alkolla on jotain jo valmiiksi kiikarissa?

Suomesta haetaan paria marja- tai hedelmäviiniä sekä kuohua ja makeaa. Toivottavasti viinit saadaan osaavilta tuottajilta, jotta saadaan Suomalaisten marja- ja hedelmäviinien imagoa nousuun ja suomalaiset käyttämään niitä.

Sveitsistä haetaan valkoista Petite Arvinea (alle 20€) ja Pinot Noir – Gamay (alle 18€) blendiä. Nämä tulevat tietysti lähinnä siksi, että saadaan pidettyä Sveitsi viinimaana Alkon listoilla ja tilastoissa, mutta kyllä sieltä mielenkiintoisia viinejäkin tulee. Odotellaan hyviä, mutta voi olla ettei kovin monella maahantuojalla ole intressejä kalliisiin ja vähämenekkisiin Sveitsin viineihin.

Unkaristakin haetaan vähän kalliimpia viinejä. Kekfrankosin ja jonkun muun blendiä halutaan alle 19€ ja Gewürztramineria alle 15€. Molemmat on ihan mielenkiintoisia hakuja. Ehkä taas rypäle edellä blendin hakeminen on vähän outoa, mutta katsotaan mitä saadaan.

Uudesta Seelannista haetaan alle 13€ Pinot’ta ja alle 18€ Rieslingiä sekä pienet pullot Sauvignon Blancia ja Pinot Noiria. Varsinkin Riesling onkin puuttunut valikoimista eikä Pinoitakaan ole liikaa. Pienet pullot ovat hyvä lisä. Kuitenkin huippu Pinot ja hennosti tamminen Sauvignon Blanc puuttuvat valikoimista edelleen.

Yhdysvalloista mielenkiintoisia hakuja ovat Washington Staten Riesling (alle 17€) ja tamminen Sauvignon Blanc (alle 19€) sekä Cabernet Sauvignon (alle 35€). Toivotaan, että Riesling on kuiva. Haussa annetaan mahdollisuus myös puolikuivalle. Cabernet’ssa Napa tai Sonoma voi olla etu. Lisäksi halutaan, että tuote tulee tunnetulta kansainväliseltä tuottajalta. Alko kuitenkin haluaa maahantuojalta referenssit. Luulisi, että tunnetut kansainväliset tuottajat olisivat Alkon tiedossa ihan ilman maahantuojan selvitystäkin.

Muut haut ovatkin sitten vaatimattomampia. Californian makea Muscat (alle 9€), ainakin kahden lajikkeen valkkariblendi (alle 9,50€) ja alle 9€ Syrah lisäävät jo ennestään riittävää halpojen bulkkilaatuisten jenkkiviinien valikoimaa. Esimerkiksi Napan ja Sonoman Chardonnayt sekä kunnon Pinot Noir vaikkapa Carneroksesta tai Sonoman rannikolta loistavat edelleen poissaolollaan.

This entry was posted in viiniSuomi. Bookmark the permalink. Both comments and trackbacks are currently closed.